torstai 30. heinäkuuta 2015

Mistä tarpeettomat tavarat tulevat?

”Mistä tätä tavaraa oikein tulee?” huudahtelevat tai huokailevat asiakkaani laatikkoja, kaappeja ja varastoja penkoessaan. Ihmetys kotinurkkiin kinostuneiden tavaroiden alkuperästä jää arjen tuoksinassa usein ohi vilahtavaksi tunteeksi. Tarkempi pohdinta on kuitenkin tarpeen, jos tavarapinot ja tilojen tukkoisuus alkavat ahdistaa – ja etenkin, jos tilanteeseen haluaa pysyvän muutoksen.

No, mistä sitä tavaraa sitten tulee? Tässä merkittävimmät lähteet:

Itse ostamalla


Yleensä suurin osa kodin tarpeettomistakin tavaroista on asukkaiden itsensä sinne joko uusina tai käytettyinä ostamia. On joka kuukausi vaihtuvien pukeutumistrendien ilmentäjiä, ale-huumassa tehtyjä halpishankintoja, palauttamatta jääneitä verkko-ostoshuteja, aina vain uusia sisustusesineitä, nopeasti vanhentunutta tekniikkaa, kummallisia keittiövälineitä, ”ota kolme, maksa yksi” -settejä ja ”kun halvalla sai” -ansoja. Ja sitten on tietenkin kirpputorilöytöjä: kun se oli NIIN kaunis, niin kivasti rustiikki tai ihan samanlainen kuin mulla oli lapsena.

Osa tarpeeseenkin ostetuista tavaroista käy tarpeettomiksi vuosien varrella, elämäntilanteiden muuttuessa. Niistä kannattaa tietoisesti opetella päästämään irti.

Mitä tahansa ostatkin, kysy itseltäsi ennen ostopäätöksen tekemistä vaikkapa nämä kolme kysymystä:

1. Haluanko tosiaan puhdistaa, ylläpitää, huoltaa ja säilyttää tätä?
2. Palaisinko hakemaan tätä vuorokauden päästä, jos nyt jättäisin tämän ostamatta?
3. Kuinka eettisesti tämä on tehty, onko tämän valmistuksessa huomioitu kestävän kehityksen mukaiset arvot?

Jo ensimmäisellä noista kysymyksistä pääsee pitkälle, jos vastaat siihen rehellisesti.

Lahjoina, lahjoituksina ja kaupan kylkiäisinä


Edellä olevia kysymyksiä voi soveltaa myös lahjoina, lahjoituksina ja kaupan kylkiäisinä tarjolla oleviin tavaroihin. Tuliaisena tuotu tai merkkipäivän johdosta annettu lahja on toki kohteliasta ottaa vastaan, mutta et ole millään tavoin velvollinen sitä säilyttämään, ellei se syystä tai toisesta palvele sinua.

On ihmisiä, jotka ostavat tavaroita sukulaisilleen ja tuttavilleen myös ilman mitään erityistä syytä, aidosti hyvää tarkoittaen. Usein kuitenkin sattuu, että vastaanottajiksi aiotut henkilöt eivät ole tavaran tarpeellisuudesta tai vaatteen väristä ja mallista antajan kanssa samaa mieltä. Hyvät tarkoitukset tiivistyvät tavarakasoiksi ostajan omissa nurkissa.

On myös ihmisiä, jotka ovat päätyneet tuttavapiirissään sellaiseen rooliin, että heille lahjoitetaan korulauseiden saattelemana kaikki se, mikä omassa huushollissa on todettu tarpeettomaksi. Jos olet tällainen ihminen, muista ettei sinulla ole mitään velvollisuutta ottaa taakaksesi itsellesi tarpeetonta tavaraa. Ei vaikka olisit kuinka kätevä käsistäsi tai mestari myymään kirpputorilla.

Kylkiäiset! Huonolaatuisia huiveja ja muovisia meikkipussukoita työnnetään milloin minkäkin tuotteen tai painostuksen alla tehdyn lehtitilauksen kylkeen, ja lopulta "onnelliset" "lahjan" saajat päätyvät kaupittelemaan niitä toisilleen itsepalvelukirpputoreilla, tuloksetta. Kaupanpäällisistä kannattaa ainakin koettaa kieltäytyä, mutta valitettavasti kieltäytymistä ei läheskään aina oteta todesta.

Perintönä, kuolinpesän tyhjennyksestä ja parisuhteen päätyttyä


Suurten ikäluokkien jälkeensä jättämät perinnöt ja isokokoiset kuolinpesät johtavat seuraavien parinkymmenen vuoden aikana ennen näkemättömään tavararuljanssiin. Omien vanhempien tai muiden läheisten kuolema on jo sinällään henkisesti raskas kokemus, mutta sitä seuraava tavaravyöry voi syöstä kaipaamaan jääneen oman arjen täysin radaltaan. Apua tavaroiden läpikäymiseen kannattaa pyytää, ajoissa.

Parisuhteen päätyttyä yhteisestä kodista pois muuttaneet jättävät usein mielellään vähemmän tärkeät tavaransa entisen puolison riesaksi. Tähän ei tarvitse suostua. Tavaroiden pois noudolle voi asettaa tiukan aikarajan ja ilmoittaa sen enempää kiihkoilematta, että tavarat lähtevät kierrätykseen, jos niitä ei ole aikarajan umpeutuessa noudettu.

Mieti ennen kuin olet tavaran kanssa kotiovella


Edellä läpikäydyistä lähteistä peräisin olevien tavaroiden lisäksi kodeissa saattaa pyöriä esimerkiksi pois muuttaneiden lapsien tavaroita, palauttamattomia lainatavaroita, kylässä käyneiltä unohtuneita tavaroita, harrastuksiin tai vapaaehtoistyöhön liittyviä muille kuuluvia tavaroita sekä entiseen tai nykyiseen työhön liittyviä kotiin kuulumattomia tavaroita.

Näiden osalta ratkaisu on yleensä se, että tavarat huolehditaan oikeaan osoitteeseensa heti, kun ne ovat kotiovesta sisään ajautuneet, tai niin pian kuin suinkin mahdollista. Myöhemmin se voi olla jo paljon mutkikkaampaa.

Olemme käännekohdassa, jossa tarpeettomista tavaroista eroon pääseminen alkaa olla paitsi henkisesti, myös aivan konkreettisesti vaikeaa. Kaikki paikat pullistelevat roinaa ja natisevat liitoksissaan. Harvoin eroon pääseminen myöskään enää onnistuu ilmaiseksi: vähintäänkin siihen vaaditaan runsaasti kallisarvoisia hetkiä ainutkertaisesta elämästämme, ja useimmiten lankeaa kustannuksia ainakin logistiikasta. Kaatopaikoille dumppaamista suitsitaan EU-säädöksin.

Siivouspäivänä ja nettikirppiksillä kaikki haluavat mieluummin myydä kuin ostaa. Itsepalvelukirppiksillä pöydillä pyörivät kuukaudesta toiseen samat tavarat. Hyväntekeväisyyskirpputorit ja kierrätyskeskukset asettavat tilan ja kysynnän puutteessa rajoituksia esimerkiksi kirjojen vastaanottamiselle. Divarit, joiden liiketoimintaa on tähän asti ollut käytettyjen kirjojen, levyjen ja elokuvien ostaminen ja edelleen myyminen, eivät tänä päivänä ota vastaan ilmaiseksikaan – paitsi ehkä todellisia harvinaisuuksia ja kuluvan kuukauden bestsellereitä.

Päätöksenteko ja itsetuntemus ovat taitolajeja: niitä voi treenata. Opettele tekemään omien todellisten tarpeidesi ja mieltymystesi pohjalta ostamatta- ja vastaanottamattajättämispäätöksiä, ettet löydä itseäsi tarpeettomien tavaroiden kanssa kotioveltasi. Kynnyksen ylittämistä tavaroiden kanssa ennemmin tai myöhemmin seuraavat luopumispäätökset ovat huomattavasti vaikeampia.


PS. Tämä on ”Tätä en ostanut elokuussa 2015” -tapahtuman avauskirjoitus, jota kommentoimalla voit ottaa osaa tapahtumaan. Voit osallistua myös Facebookissa tapahtuman omalla sivulla sekä Twitterissä ja Instagramissa hashtagilla ‪#‎enostanutelokuussa‬.‬

Voit jakaa elokuisia ostamattajättämiskokemuksiasi niin usein kuin haluat: päivittäin, viikoittain tai vain kerran kuussa, valokuvan kera tai ilman. Missä tahansa kanavassa osallistutkin, mukavaa olisi, jos kertoisit postauksissasi lyhyesti esimerkiksi seuraavia asioita:

- Miksi ajattelit ostavasi kyseisen asian?
- Houkuteltiinko sinua ostoksen tekemiseen jollakin erityisellä tavalla?
- Miksi kuitenkin päätit olla ostamatta?
- Miltä sinusta tuntui päätöksen jälkeen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti