Taaksepäin vilkaisun aika

Olen aina ollut varsin tulevaisuussuuntautunut ihminen ja viime vuosina olen pinnistellyt kovasti oppiakseni elämään mahdollisimman täydesti tässä hetkessä. Silti näin vuoden vaihtuessa tuntuu jotenkin pakolliselta edes vilkaista taaksepäin, kuluneeseen vuoteen. Tällä kertaa ajatus vilkaisustakin tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. 

Vuosi 2015 maailmalla

Erityisherkkänä ihmisenä mediavuosi 2015 on ollut minulle todella kuormittava. Globaalille listalle kirjautuivat tulikirjaimin muun muassa Boris Nemtsovin murha, Ukrainan kriisi, Iranin ydinohjelma, Syyrian sota ja yli miljoonan turvapaikanhakijan pakolaiskriisi Euroopassa.

Hukkuneen syyrialaislapsen kuvasta tuli pakolaisuuden symboli, ja terrorismi palasi Eurooppaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Pariisi, Kööpenhamina. Tunisian Suisse. Venäläinen matkustajakone räjähti Siinain yllä. Uudelleen Pariisi. Eurooppalainen myötätunto joutui syksyn mittaan koetukselle, ja suomalaista vihaa suunnattiin vastaanottokeskuksiin.

Vuosi 2015 valtakunnanpolitiikassa ja -taloudessa

Valtakunnanpolitiikassa kuilut tavoitteiden, lupausten ja keinojen välillä repesivät valtaviksi, kun maan johtoon nousi eduskuntavaaleissa SSS. Yhteiskuntasopimusneuvottelut tyssäsivät neljästi. Pakkolait, suurmielenosoitukset, vatulointi, hallituskriisi, sote-alueet ja hallintarekisterisotku dominoivat kotimaan uutisotsikoita.

Vuosi 2015 oli seitsemäs peräkkäinen vuosi, jolloin Suomen talous polki paikallaan, mutta se oli synkin niistä seitsemästä. Mediassa eniten huomiota saivat osakseen Kreikan tukipaketit, halpuuttaminen, raakaöljyn hinnan lasku, isot irtisanomiset, työttömyyden (erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden) jyrkkä kasvu, Fennovoima, Talvivaara ja ennätyksellisen iso Slush-tapahtuma.

Vuosi 2015 omassa elämässäni ja yrittäjänä

Kaiken edellä mainitun, suuremman mittakaavan musertavan alle meinasivat peittyä tyystin oman elämäni tärkeät etapit: esikoiseni pääsi ripille, menin naimisiin toisen kerran elämässäni, keskimmäisemme sai ensimmäiseksi virvelisaaliikseen todella ison hauen, löysin Lapinlahden Lähteelle ja Ilmastokadulle, esikoiseni suoriutui hienosti TET-harjoittelustaan huonokuntoisten vanhusten parissa, kuopukseni oppi lukemaan, tajusin miten suuri merkitys erityisherkkyydellä on perheemme arjessa, sain taivaltaa kohti YAMK-tutkintoa upeiden naisten kanssa (Anne ja Tinka: olette tärkeitä!) ja vaikka mitä muuta.

Myös yrittäjänä vuosi 2015 oli kiinnostava. Vuosi alkoi Suomen ammattijärjestäjät ry:n "Kuinka paljon on tarpeeksi" -tapahtumalla Lasipalatsin Bio Rexissä. Toista kertaa järjestetyn ilmaistapahtuman teemoina olivat paljouden vaikutukset, kohtuullisuus ja vähentäminen. Vapaamuotoisessa, KUDE Oy:n ihanan Outi Pakarisen koolle kutsumassa Vaateaamiainen-porukassa minulla oli ilo tutustua mm. Rinna Saramäkeen, Palonin Minna Särelään ja Nurmi Clothingin Anniina Nurmeen.

Tammikuussa 2015 MTV3-kanavalla alkoi koko perheen toiminta-realityksi luonnehdittu sarja nimeltä Mummomafia, jossa ideana oli ratkoa erilaisten perheiden ja sinkkutalouksien arkisia pulmia ”järisyttävän mummoenergian” voimin. Avausjaksollaan keskikatsojamäärän 622 000 haalinut sarja herätti heti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä ja luonnollisestikin myös vauva.fi-keskustelupalstalla. Kommentoin tv-sarjaa blogissani otsikolla Mummomafian ”hurja aloitus” onammattijärjestäjien arkea.

Helmikuun 2015 aloitin käymällä parin kollegani kanssa DocPoint-festivaalilla katsomassa dokumenttielokuvan nimeltä Maximum Pleasure, josta kirjoitin blogissani otsikolla Yksinäisyyttä, kuolemanpelkoa ja hyödyttömiähyvinvointivempaimia. Maaliskuussa bloggasin otsikolla "Kumpi oli ensin:Kondo vai minä?” siitä, että olin jo 3,5 vuotta toteuttanut omassa työssäni useita KonMari-ajatuksia, vaikka olin juuri kuullut Marie Kondosta. Näin kymmenisen kuukautta myöhemmin KonMari tuntuu olevan meillä Suomessakin jo aivan valtaisia ilmiö.

Huhtikuussa otin osaa TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaariin Suomen ympäristökeskuksella ja jäin suurella kiinnostuksella odottamaan, mitä tuleman pitää. Touko-kesäkuussa 2015 Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroopan kestävän kehityksen viikkoon (ESDW) ja Elokuun Tila kantoi oman pienen kortensa kekoon tekemällä ilmaisia kahden tunnin mittaisia kartoitus- ja suunnittelukäyntejä sekä antamalla asiakkailleen 20 %:n alennuksen palveluvarauksista.

Toukokuussa 2015 kiertotalouden jalkauttaminen kristallisoitui Elokuun Tilan ensisijaiseksi tavoitteeksi. Kesäkuussa julistin, että minimalismi on hyvä juttu varsinkin kaltaisilleni mukavuudenhaluisille. Heinäkuussa totesin, että ”decluttering” on kovaa vauhtia muodostumassa käsitteeksi Suomessakin. Kerroin myös oman elämäni ruuhkahuipuista ja mietiskelin sitä, mistä tarpeettomat tavarat oikein tulevat. Heinäkuun lopulla perustin Facebookiin Kodin raivaajan ABC -vertaisryhmän, josta on viidessä kuukaudessa muodostunut ihastuttavan lämminhenkinen, monisatapäinen yhteisö.

Elokuussa aloitin vuoden loppuun asti kestäneet Kuukauden kysymys -arvonnat, joissa kyselin, missä kodin eri tavaralajeista ihmisillä on eniten järjestettävää ja / tai karsittavaa. Syyskuussa osallistuin Designpääkaupunki-vuoden 2012 perintöä jatkaneen Toimiva kaupunki -hankkeen ja Forum Virium Helsingin järjestämään Kaupunkimuotoilun kohtauspaikka -seminaariin upeassa Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Seminaarissa käytiin esimerkkien kautta läpi kaupunkien muutosta ja tulevaisuutta sekä sitä, miten muotoilua voidaan hyödyntää julkisten palveluiden kehittämisessä.

Syyskuussa aloitin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkokaupan vakituisena vieraskynäbloggarina. Syksyn aikana verkkokaupassa julkaistiin neljä kirjoitustani, joiden aiheina olivat muutto, tavaroiden arvo, koulutetun ammattijärjestäjän rooli muutosagenttina asumisen arjessa ja lahjatoiveiden kunnioittaminen. Syyskuussa bloggasin myös teemoilla "ehkä-tarvitsen-tätä-vielä-joskus" ja "Ostoksia ihanneminälle?" Lokakuussa johdollani pelattiin Minimalismipeliä.

Marraskuussa Elokuun Tila, yksi Suomen ensimmäisistä koulutetun ammattijärjestäjän palveluita tarjonneista yrityksistä, täytti neljä vuotta. Maailma, ja Suomi sen mukana, ovat muuttuneet neljässä vuodessa paljon – eikä pelkästään parempaan suuntaan. Mutta isommat ja pienemmät tragediat ovat saaneet ihmiset puntaroimaan entistä kiivaammin sitä, mikä elämässä todella on merkityksellistä.

Marraskuussa osallistuin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:n järjestämään Kodin turvallisuuden tarkastus -koulutukseen, jossa käsiteltiin myös meidän koulutettujen ammattijärjestäjien työhön erittäin kiinteästi liittyviä asumisturvallisuuden aspekteja. Kävimme muun muassa läpi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön laatimaa, jo nyt varsin kattavaa kodin turvallisuuden tarkistuslistaa. Ehdotin listalle lisättäväksi sisäilmaa ja asuntojen tuhohyönteisiä koskevat kohdat, koska ne liittyvät mielestäni oleellisesti asumisturvallisuuteen. Ehdotustani pidettiin hyvänä, joten seuraavassa tarkistuslistan versiossa nekin on ehkä huomioitu.

Joulukuussa osallistuin Suomen Toimintaterapeuttiliittory:n Arkikuntoutus – toimivat kotiin suunnatut palvelut -koulutukseen saadakseni moniammatillista näkökulmaa koulutetun ammattijärjestäjän työhön. Olin ennalta odottanut, että esiin nousee varmasti paljon myös oman työni kautta tuttuja teemoja, mutta hämmästyin silti palveluiden taustalla olevien toimintafilosofioiden samanlaisuutta. Yhteistä tekemällemme työlle on ennen kaikkea se, että jonkun kotiin töihin mennessämme menemme aina sisälle monimutkaiseen kokonaisuuteen, jossa ovat inhimillisten verkostojen lisäksi läsnä myös eilinen, tämä hetki ja tulevaisuus. Yhteisenä päämääränämme on myös parantaa elämänlaatua, lisätä virkeyttä ja ruokkia asiakkaan halua elää omassa kodissaan.

Maaliskuussa 2014 perustamani Facebook-sivu Kierrätä lahjoittamalla sai vuoden 2015 aikana paljon lisää seuraajia, ja asiakkaikseni löysi moni kaksisuuntaisen mielialahäiriön, ADHD:n tai masennuksen kanssa arjessaan kamppaileva ihminen. Vuonna 2014 asiakkaani kutsuivat minua usein enkeliksi. Vuonna 2015 sain olla monelle toivon tuoja.

Kiitos

Vuosi 2015 on siis ollut minulle monipuolisuudessaan vertaansa vailla. Kiitän sydämellisesti kaikkia Elokuun Tilan asiakkaita, verkostoja ja seuraajia eri kanavissa! Jatkan edelleen ponnisteluitani yleisen tietoisuuden lisäämiseksi meidän koulutettujen ammattijärjestäjien palveluista, uuden ammattikunnan palveluiden ankkuroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan sekä perinteisten ja uusien palveluiden yhtymäkohtien ja synergioiden esiintuomiseksi. Toimivaa, kaunista ja kohtuullista vuotta 2016 teille kaikille! Toivottavasti voimme saada sen aikaan yhdessä.